Hiidenkirnu ja kallionsyvennykset

Öjbergetin etelärinteellä 3 kilometrin hiihtoladun vieressä sijaitsee syvä hiidenkirnu ja sitä ympäröiviä kallionsyvennyksiä. Paikka on kivenheiton päässä kohdasta, jossa 3 kilometrin latu haarautuu 5 kilometrin ladusta. Hiidenkirnu löytyy Öjbergetin luontopolun 6. rastilta.

Paikan – joka on muinainen ranta – pehmeästi hioutuneet kalliot ja kallion syvennykset ovat syntyneet pyörivän soran ja kivien kuluttamana jääkauden joessa tai koskessa ja ne ovat muotoutuneet edelleen meriaaltojen voimasta. Viimeisimmän jääkauden aikana, todennäköisesti sulamisvaiheessa yli 10 000 vuotta sitten, voimakas vesivirta tai koski jään alla sai kivet pyörimään. Ne hioivat vähitellen syvän kuopan kallioon, jota kutsutaan hiidenkirnuksi. Vesi tai jää on jossain vaiheessa työntänyt yhden kirnun seinämistä pois. Kuvassa hiidenkirnun muoto on korostettu keltaisilla ääriviivoilla >>>

Tyypillinen hiidenkirnu on lähes sylinterinmuotoinen ja sen pohja on hioutunut pyöreäksi ja tasaiseksi. Koko voi vaihdella pienistä syvennyksistä useita metrejä leveisiin ja yli 10 metriä syviin kuoppiin. Aikaisemmin uskottiin, että jättiläiset olivat kaivaneet kuopat kallioon ruoan valmistamista varten.

Toinen mahdollisuus on, että kyseessä on rantakivi ja kivenkoloja, jotka muodostuivat, kun meren voimakkaat aallot iskeytyivät rantakallioihin noin 4 000 vuotta sitten. Tuolloin ei ollut suojaavaa saaristoa, joten aallot saivat kunnolla voimaa. Kivet ja sora toimivat ”hioma-aineena” samalla tavalla kuin hiidenkirnujen muodostuessa. Mutta jos aaltojen voima olisi luonut syvennykset, koko Öjbergetin rinteen samalla korkeudella pitäisi olla muotoutunut samalla tavalla. Koska kuitenkin vain rajattu osa on hioutunut, on todennäköistä, että kuopan muoto muodostui virtaavassa jääjoessa sisäjään sulamisen yhteydessä. Mahdollisesti kuoppa on hioutunut edelleen merenpinnan pysyessä tällä tasolla.